Kiivasta keskustelua lukivaikeudesta - voiko lukivaikeudessa olla myös hyvää?

Kuva Piia Arnould, MeNaiset, Sanoma.
 
Erilaisten Oppijoiden Liitto järjestää verkkopaneelin 24.05.2021 klo 18.00–19.00 aiheena “Voiko lukivaikeudesta voimaantua?” Paneelikeskustelu lukivaikeudesta ja siihen liitetyistä ominaisuuksista. Tarkoittaako lukivaikeus vain ongelmia ja kärsimystä, vai liittyykö siihen myös positiivisia ominaisuuksia?  Kolme kokemusasiantuntijaa keskustelee omista kokemuksistaan lukivaikeuteen liittyen. Mukana myös Storytelin julkaiseman ”Lukivaikeus supervoimana” -äänikirjan tekijän, Prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian säätiön edustaja Essi Alho. Tästä pääset suoraan osallistumaan paneliin. 

Ruotsin prinssiparin säätiön visio on, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus olla oma itsensä. 

Säätiö haluaa varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeat työkalut ja edellytykset kasvaa, kehittyä ja voida hyvin. Päätarkoitus on lisätä kunnioitusta ja ymmärrystä dyslektikkoja kohtaan. He sanovat, että “useiden vuosien kokemus ja dyslektikkojen parissa työskentely on osoittanut, että tällaiselle työlle on tarvetta, koska lukivaikeuteen liittyy monia haasteita. Dyslektikot jäävät helposti muista jälkeen, koska heidän haasteensa näkyvät juuri tällaisissa yhteyksissä. Monet dyslektikot tekevät ankarasti töitä, mutta kohtaavat silti ennakkoluuloja ja vanhentuneita käsityksiä siitä, että he olisivat tyhmiä tai laiskoja”. 

Oma tarinani on myös kirjassa mukana. Minusta lukivaikeutta ei voi nähdä mustavalkoisena asiana, vaan se ilmenee eri tavalla eri ihmisillä. Alisuoriutuminen joissain asioissa voi johtaa kompensoivien kykyjen kehittymiseen toisaalla. Mutta lukivaikeus on asia, josta pitää puhua, koska se voi vaikuttaa ihmiseen syvästi ja estää ihmistä näkemästä omia vahvuuksiaan ja onnistumasta.

Dysleksian eli lukivaikeuden vaikutukset ovat tosi yleisiä. Usein ajatellaan, että lukivaikeus on vain juttu, joka vaikuttaa esim. lukemiseen, mutta todellisuudessa se on paljon syvempi asia. Kuinka tärkeätä on ihmisen omanarvontunnon kannalta vaikkapa oppimisen kokemus ja onnistuminen. Mutta mitä siitä voi seurata, jos tällaisista kokemuksista jää paitsi. Iso osa meidän identiteetistämme voi rakentua tämän varaan, ja pahimmillaan lukivaikeus vaikuttaa meidän identiteettiin ikävästi.

Itselläni lukivaikeus on vaikuttanut ikävällä tavalla, ja minun on pitänyt tehdä tosi paljon töitä, että näen oman osaamiseni ja itseni arvokkaana.

Lukivaikeus on vaikuttanut minuun lapsesta asti niin, että koin itseni huonoksi, tyhmäksi ja vialliseksi. Opin häpeämään ja piilottelemaan tätä osaa itsessäni. Onneksi olen päässyt tällaisesta pois ja huomannut, että lukivaikeus tekee minut minuksi ja tuo myös isoja vahvuuksia. Tämä ei tarkoita sitä, että elämä olisi nyt ruusuilla tanssimista, mutta olen ehkä juuri lukivaikeuteni takia hyvin empaattinen, tunneälykäs, kekseliäs, ahkera ja rohkea ihminen - ja nämä ovat oikeasti aika hyviä ominaisuuksia.  

”Lukivaikeus supervoimana” -äänikirjan tarkoitus ei ollut sanoa mustavalkoisesti, että lukivaikeus on supervoima. Tiedän, miten hirveältä tämä voi tuntua ihmisestä, joka oikeasti kamppailee lukivaikeuden kanssa jatkuvasti. Tämä on tuttua minulle. Mutta kirjan tarkoitus on rohkaista, avata ihmisten silmät näkemään, että nämä ihmiset ovat erittäin fiksuja, jos heille vain annetaan mahdollisuus ja arvostetaan erilaisuutta. Lukivaikeuden kanssa kamppaileva lapsi ja nuori tarvitsee rohkaisua ja sitä, että aikuiset tekevät hänelle näkyväksi hänen vahvuutensa, ja että häntä opetetaan sillä tavalla kuin hän parhaiten oppii.

”Lukivaikeus supervoimana” -äänikirjassa on myös paljon viittauksia tutkimuksiin, joissa todetaan, että lukivaikeus tuo myös vahvuuksia. Tietenkään kaikilla dyslektikoilla ei näitä ole, mutta useat tutkimukset ja tuhannet tieteen, taiteen, kulttuurin ja yrittäjyyden saralla menestyneet dyslektikot osoittavat, että lukivaikeus ei ole pelkästään este tai ongelma, vaan asialla on myös toinen puoli. Dyslektikot eivät kuitenkaan ole homogeeninen ryhmä, ja lukivaikeus ilmenee eri ihmisillä eri tavoilla. Monilla heistä on vahvuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi sinnikkyyteen, viestintään, suurten kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä luovuuteen.  

Ja onko sattumaa, että 50 % NASA:n tiedemiehistä, 40 % self made -miljonääreistä ja 35 % yrittäjistä on dyslektikkoja? Ei välttämättä ole myöskään sattumaa, että kolme Shark Tank -sarjan Sharkeista on dyslektikkoja. 

Minusta on ikävää, kun tietää omakohtaisesti ja muutenkin, miten rankkaa monilla dyslektikoilla on, ja miten tärkeää olisi kannustaa heitä ja arvostaa heidän tapaansa ajatella ja nähdä asioita. Kritiikki on aina tervetullutta ja tietysti ihmisillä pitää olla lupa ajatella ja sanoa oma mielipide. Mutta en vain ymmärrä, miksi emme voisi kannustaa. Itse pidän ”Lukivaikeus supervoimana” -äänikirjasta ja kannustan tutustumaan esim. USA:ssa tehtyihin tutkimuksiin.

Tässä muutama esimerkki dysleksiatutkimuksista:

• EY, The Value of Dyslexia, 2019
• McKinsey, Diversity matters, 2015
• Dyslexia Linked to Visual Strengths Useful in Astronomy, American Astronomical Society, 2011
• The report, compiled by Julie Logan, a professor of entrepreneurship at the Cass Business School in London, found that more than a third of the entrepreneurs she surveyed - 35 percent - identified themselves as dyslexic. 

Dyslexia Research Centereitä on kaikissa Yhdysvaltain tärkeimmissä yliopistoissa, ja tutkimustietoa on saatavilla todella paljon. Kannattaa tutustua.