“Lapsuuteni oli melko yksinäinen. Minulla oli vain muutama kaveri, ja parhaita ystäviäni olivat samassa talossa asuvat mummot, joiden luona vietin paljon aikaa. Olin myöskin ujo ja arka, tykkäsin olla omissa maailmoissa sekä keksin itselleni kaikenlaista tekemistä. Harjoittelin esimerkiksi tanssiesityksiä yksin ja serkkuni kanssa. Pakotin serkkuni aina mukaan kaikkeen hassutteluuni. Kyseinen serkkuni kertoi muistavansa, miten olin kirjoittanut hänen ystäväpäiväkirjaansa, että lempisarjikseni on Aku Akka (Aku Ankka).”

Siirto erityisluokkaan oli pelastus

“Ala-asteella alkoi koulukiusaaminen, minua haukuttiin mm. rillipääksi. Luokkani oli iso ja levoton. Muistan kun olin ensimmäisellä luokalla ja äidinkielen tunnilla meidän piti lukea vuorotellen ääneen. Pelkkä ajatuskin ääneen lukemisesta ahdisti minua. En oikein osannut lukea, rivit hyppivät sinne ja tänne. Toisella luokalla kun keskusteltiin koulunkäynnistäni huomattiin, että minulla oli oppimisen kanssa ongelmia. Äidinkieli ja matematiikka osoittautuivat haastavaksi, ja minut päätettiin siirtää erityisluokalle. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli hyvä ratkaisu. Se edesauttoi opiskelua, koska luokka oli pieni ja saimme yksilöllistä opetusta. Huomasin opiskelussani positiivista muutosta: numerot lähtivät paranemaan.”

Halusin kuulua porukkaan hinnalla millä hyvänsä

Yläasteelle siirtyessään Anne-Maria vaihtoi koulua. “Kahdeksannella luokalla minua alkoi kiinnostamaan muukin elämä kuin koulunkäynti, ja aloinkin lintsaamaan koulusta. Samalla numerot lähtivät tippumaan”. Myöhemmin terapiassa Anne-Maria ymmärsi, mistä tässä oikeasti oli kysymys; kiltti tyttö muuttuikin yhtäkkiä kapinalliseksi. Hän halusi kuulua porukkaan ja haki sillä hyväksyntää. Hän lintsasi niin paljon, että oli vaarassa jäädä 9-luokalle. “Minulle kokeiltiin erilaisia vaihtoehtoja, olin mm. hetken aikaa lastenkodissa. Pääsin kuitenkin huonoilla arvosanoilla ylä-asteen läpi ja jatkoin suoraan 10-luokalle korottamaan numeroita”.

Lukivaikeus huomattiin harjoittelupaikassa

Aika kului ja Anne-Maria sai elämänsä raiteilleen. Hän jatkoi opiskelua ja suuntasi työelämään. Lukivaikeus seurasi mukana. “Muistan kun olin harjoittelupaikassa ja oppimisen haasteet nousivat vahvasti esille. Minulle annettiin tehtävälista, jota en pystynyt muistamaan ulkoa. Jouduin useasti kysymään, mitä minun pitikään hakea, sillä keskittymisen kanssa oli ongelmia. Harjoittelujaksoni meinasi päättyä, koska en ollut tarpeeksi aikaansaava. Kerroin asiasta eräälle henkilölle, joka tänä päivänäkin kuuluu lähipiiriini. Hän arveli, että minulla voisi olla lukihäiriö, ja kehotti minua ottamaan yhteyttä Tampereen erilaisiin oppijoihin. Sitä kautta asia lähti eteenpäin. Minulle tehtiin lukitesti vuonna 2011. Koin testin haastavaksi ja se oli minulle hyvin rasittava. Testissä selvisi, että minulla on lukihäiriö ja sain lausunnon siitä.”

Miten lukivaikeus näkyy?

“Tarvitsen oman tilan ja rauhan, että pystyn keskittymään. Muuten kirjoitan hassusti ja ajatukset saattavat harhailla sinne tänne. Olen hidas oppimaan uusia asioita. Sanojen löytäminen tuottaa edelleen haastetta ja varsinkin kirjoittamisessa se näkyy. Vierasperäiset sanat ovat hankalia. Voin kuulla sanat väärin tai kirjoitan sanat väärin. Aikataulujen hahmottamisessa minulla on edelleen petrattavaa.”

Olen oppinut olemaan itselleni armollisempi

“Oppimisen haasteet ovat näkyneet enemmän opiskeluissa kuin työelämässä. Työelämässä minulla on ollut vaikeaa luottaa omiin kykyihini, minkä vuoksi osaamiseni on ollut täydellisyyden tavoittelua. Tässä olen mennyt eteenpäin: olen oppinut olemaan itselleni armollisempi. Nykyään opin parhaiten näkemällä sekä kuulemalla, joten toista seuraamalla oppimiseni onnistuu oikein hyvin.”

Kolme ammattia - lukivaikeus ei ole ollut este opiskelulle

“Olen opiskellut kolme ammattia: kosmetologi, merkonomi sekä nuoriso ja vapaa-ajanohjaaja. Merkonomiopinnoissa vaihdoin kesken kaiken koulusta toiseen opiskeluryhmään, joka sopi minulle paremmin. Teimme paljon ryhmätöitä ja projekteja koulussa sekä koulun ulkopuolisia projekteja.

Haasteina merkonomiopinnoissa olivat katetuottolaskelmat. Matematiikka ei ole minun vahvuuteni, eivät myöskään kielet. Sain erityisopettajalta tukea mm. englannin kielessä, ja hänen kanssaan olikin kiva opiskella, koska hän kannusti ja tuki minua.

Valitettavasti myöhemmässä elämässä olen kohdannut vähättelyä ja taitojeni aliarvioimista, mikä on tuntunut minusta pahalta. Jatkuva itsetunnon polkeminen on jättänyt jälkensä. Opiskelujen suhteen minulla oli epäterve näyttämisen halu. Käytin valtavasti aikaa tehtävien hiomiseen. Hyvä ei riittänyt - tehtävien piti olla täydellisiä. Myöhemmin asiaan perehdyttyäni minulle on selvinnyt , että olen erityisherkkä ihminen. Työelämässä herkkyyteni näkyy tarkkuutena ja tunnollisuutena. Tietyissä tehtävissä se aiheuttaa hitautta.

Opettajien ja työharjoittelupaikkojen antama palaute söi itsetuntoani. Opiskeluissani tiesin pärjääväni ja tunsin oloni turvalliseksi. Työelämän vauhti ja vaatimukset olivat liian kovia minulle.

Tiukat aikataulut, nopeita toimia vaativat työtehtävät, stressi ja pitkät työpäivät söivät sekä henkisiä että fyysisiä voimavaroja. Ajauduin burnoutin partaalle. Onneksi osasin hakea apua terapiasta, jossa sain työkaluja sekä työelämään että arkeen, ja ehkäpä tärkeimpänä itseluottamusta. Terapia auttoi myös tuomaan esille omia vahvuuksiani.

Olen myös saanut opinnoissa ja työelämässä paljon hyvääkin palautetta. Minut on esimerkiksi valittu erään työpaikan huippumyyjäksi loistavin kirjallisin palauttein, mistä olen erittäin ylpeä.”

Minun vahvuudet

“Olen sosiaalinen heittäytyjä. Tykkään toimia omalla tavallani, jossa persoonani ja kädenjälkeni tulee esiin. Kun innostun jostain uudesta asiasta, lähden siihen täydellä sydämellä mukaan.

Ystävät kutsuvat minua sinnikkääksi, ajattelevaiseksi, hyväsydämiseksi, helposti lähestyttäväksi sekä empaattiseksi ihmiseksi. Joidenkin mielestä olen lisäksi syvällinen keskustelija.”

Miksi kouluttauduit kokemusasiantuntijaksi?

“Halusin kokemusasiantuntijaksi, koska tämä on minulle tosi tärkeä aihe. Haluan sanoa jokaiselle, jolla on jokin oppimiseen liittyvä ongelma, että riität juuri sellaisena kuin olet ja pääset elämässä pitkälle oppimisen vaikeuksista huolimatta. 

Haluan tulevaisuudessa puhua tuleville opettajille siitä, miten kannattaa ottaa huomioon opiskelijan oppimisen vaikeudet. Tärkeänä koen sen, että erilainen oppija saa samanlaista kohtelua ja arvostusta sekä kannustusta kuin muutkin opiskelijat.”

kommentit (0)

Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen niiden julkaisemista 🌟