Lukihäiriö - mitä se on?

Lukihäiriö - mitä se on?

Lukihäiriö, dysleksia, lukivaikeus, sanasokeus. Mitä se lukivaikeus oikeasti on? Tämä on kysymys, joka minulta usein kysytään. On hyvä tietää, että lukivaikeus on usein perinnöllistä ja sitä esiintyy 5-10 %:lla väestöstä, ja erilaisia oppimisvaikeuksia on 10-20 %:lla väestöstä. Lukihäiriö on myös asia, joka ei katoa minnekään. Usein ihmiset luulevat, että dysleksian voi korjata tai että siitä voi parantua. Asia ei ole näin. Se on osa ihmistä läpi elämän, ja tämä pitää hyväksyä.

LUKIVAIKEUS ILMENEE USEILLA ERI TAVOILLA

Itse en esimerkiksi erota, onko sanassa yksi vai kaksi N-kirjainta. Aakkosten ja kertotaulujen opettelu on ikuinen työ. Oikea ja vasen menevät sekaisin. Kaiken eteen pitää tehdä PALJON enemmän töitä. Seuraavassa listausta yleisimmästä lukivaikeuden ilmenemistavoista:

  • Tavallista runsaammat luku- ja kirjoitusvirheet
  • Hidas tai hätäinen lukeminen ja siitä johtuva vaikeus ymmärtää lukemaansa
  • Kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen
  • Kirjainten poisjäänti, ylimääräisten kirjainten lisääminen tai sanojen puuttuminen
  • Vaikeus saattaa tietonsa jäsennellysti kirjalliseen muotoon
  • Kuullun ymmärtäminen ja muistamisen vaikeus
  • Työmuistin heikkous
  • Verkkainen tiedonkäsittely

Lukivaikeuteen voi liittyä lisäksi avaruudellisen hahmottamisen vaikeus, ajan hahmottamisen vaikeus, motorinen kömpelyys (käden ja silmän yhteistyön vaikeus), haasteet matematiikassa, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat.


LUKIVAIKEUDEN SYYT:

  • Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset poikkeavuudet / erityispiirteet
  • Geneettiset syyt
  • Vaikeudet erityisesti fonologisessa prosessoinnissa ja myös visuaalisessa ja motorisessa toiminnassa.

DYSLEKTIKKOJEN VAHVUUDET:

Usein dysleksiasta puhuttaessa puhutaan vain sen tuomista haasteista, mutta minusta pitäisi tuoda esille dyslektikkojen vahvuudet. Usealla menestyneellä yrittäjällä, näyttelijällä ja keksijällä on lukivaikeus - ja juuri tämä on auttanut heitä menestymään ja onnistumaan. Lukivaikeus pitäisi nähdä vahvuutena. Dyslektikot voivat olla iso mahdollisuus ja voimavara, jos heidät vain nähdään ja annetaan heille mahdollisuus. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä. Seuraavassa on listattuna piirteitä, joita on usein havaittavissa dyslektikoilla:

  • Kyky yksinkertaistaa asiat ja nähdä olennainen
  • “Out of the box” -ajattelu ja siitä johtuva kyky muuttaa maailmaa
  • Hyvät ongelmanratkaisutaidot - ovat oppineet ratkaisemaan asiat eri tavalla
  • Rohkeus lähteä tekemään ja kokeilemaan
  • Luovuus
  • Kyky tunnistaa tavat oppia asioita ja omat vahvuudet
  • Periksiantamattomuus, tottuneita tekemään töitä asioiden eteen
  • Tunneäly, “can do” -asenne ja muiden vahvuuksien näkeminen.

     

    Miten lukivaikeuksista lasta voi konkreettisesti auttaa?

    Ihan ensimmäiseksi, pitää uskoa lapsen kykyyn oppia. Lapselle on tärkeää, että vanhemmat ja opettajat hyväksyvät hänet sellaisena kuin hän on, kaikkine vahvuuksineen ja heikkouksineen. On hyvä ymmärtää, ettei lapsi tahallaan toimi tietyllä tavalla, jätä tiettyjä tehtäviä tekemättä tai ole haluton ymmärtämään jotain asiaa. Kaikkeen löytyy aina jokin syy. 

    Vanhempien ja opettajien tehtävä on tehdä lapselle hänen vahvuudet näkyväksi ja pyrkiä löytämään lapsen tapa oppia. Lisäksi on hyvä, että lapsi ymmärtää myös itse, mitkä asiat ovat hänelle haastavia. 

    Luovuus mukaan, yhdessä mietitään ja testata erilaisia tapoja oppia. Lapselle on äärettömän tärkeää, että hänellä on sellainen olo, että hänen on mahdollista oppia ja että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on - koulussa, luokassa,  kotona, harrastuksissa. Hyväksytään erilaisuus.

    Itse opin tekemällä ja niin, että piirrän asiat auki, jotta ymmärrän kokonaisuuden. Nyt aikuisena olen huomannut, että muistan asioita väreinä ja kuvina.

    Konkretiaan: 

    • Koulussa mahdollistetaan harjoittelu pidempään tarvittaessa.
    • Tehdään asioita eri tavoilla, että oppilas saa kiinni siitä mitä pitää oppia. 
    • Mahdollistetaan erilainen oppiminen koulussa ja kotona - otetaan erilaiset apuvälineet käyttöön. Näin lapsi hahmottaa asiat paremmin. Myös pelit ja leikit ovat hyvä konsti. 
    • Opettaja ja vanhemmat yhdessä miettivät oppimista, millä tavalla voidaan tukea ja auttaa asioissa ja tuetaan lasta yhteistyössä. 
    • Annetaan POSITIIVISTA palautetta lapselle matkasta eikä vain suorituksen onnistumisesta.

    Tässä vielä muutama esimerkki, kuinka meillä kotona opitaan parhaiten: 

    1. Laskemisessa käytetään apuvälineitä, että lapsi näkee konkreettisesti mitä lasketaan. 
    2. Lapsi lukee läksyn ensin itse ja sitten luen sen hänelle. Lopuksi keskustellaan luetusta yhdessä. 
    3. Sanakokeisiin harjoitellessa kirjoitetaan sanat paperille, luetaan ne ääneen nauhalle ja sitten kuunnellaan.

    Jätä kommentti

    Huomio. Kommenttisi täytyy hyväksyä ennen julkaisua.

    Tämä sivu on suojattu reCATPCHA-tunnistuksella ja Googlen tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.


    Podcast MyDyslexia

    Lukivaikeuden karuus ja kauneus

    Podcastissa puhutaan kaunistelematta lukivaikeudesta, selviytymisestä, haasteista ja myös onnistumisista. Eli oikeastaan elämästä.