Onko laskeminen vaikeaa? Meneekö sinulla numerot sekaisin, esimerkiksi 85, kääntyy päässä 58. Numerosarjoja on vaikea muistaa ja toistaa eivätkä kertotaulut jää päähän, vaikka kuinka treenaat.  

Matikan oppiminen on tärkeää, mutta se ei ole kaikille yhtä helppoa. Ennen ajateltiin helposti, että minulla on huono “matikkapää” tai että tämä aine ei vaan kiinnosta. Mutta ehkä ei olla  osattu opettaa oikein. Usein matematiikan opettajat ovat aina olleet taitavia matematiikassa, ja silloin he eivät ehkä kykene tai osaa opettaa lapsia, joilla on haasteita siinä. On hienoa, että asiasta on alettu puhumaan ja syitä matematiikan oppimisen vaikeuteen tutkia!

Matematiikan haasteet voivat johtua dyskalkuliasta

Dyskalkulia on matematiikan oppimishäiriö. Lapsille voi olla erittäin vaikeaa oppia laskemaan mutta on tärkeää ymmärtää, että lapsi kyllä oppii mutta tarvitsee erilaisia välineitä ja esimerkiksi matikkapelejä tueksi. Voi olla, että lapsi ei esimerkiksi muista kertotauluja samalla tavalla kuin toiset lapset. Tällöin on tärkeää, että lasta  tuetaan oikein ja kehitetään strategia, kuinka päästä hyvään oppimistulokseen. Lapset, joiden on vaikea muistaa ja laskea, voivat kuitenkin olla lahjakkaita ongelmanratkaisijoita. He vain näkevät ja muistavat eri tavalla, ja silloin myös opettaminen pitää olla erilaista.

Miten dyskalkulia näkyy?

Ihmisillä, joilla on matematiikan oppimishäiriö, on muistissa ja muistiin palauttamisessa isoja vaikeuksia, mikä näkyy esimerkiksi siten, että kertotauluja on hankalaa oppia. Numerot eivät itsessään sano heille mitään, ja yksinkertaisetkin laskutoimitukset voivat tuntua vaikeilta. Myös kellonajat tai vaikka bussi-aikataulujen lukeminen ja niistä selvän ottaminen voi tuottaa vaikeuksia. Leivontaohjeet ovat hankalia, koska ne ovat täynnä erilaisia mittakäsitteitä ja numeroita. 


Mistä on kyse?

  • Dyskalkulia on kehityksellinen laskemiskyvyn häiriö. Siitä kärsii noin 3–7 prosenttia kouluikäisistä lapsista.
  • Dyskalkuliasta kärsivä ei osaa yksinkertaisiakaan laskuja, hahmota suuruusluokkia tai käsitä mittasuhteita.
  • Laskemiskyvyn häiriötä voidaan hoitaa yksilöllisellä opetuksella, mutta usein häiriö jää pysyväksi.
  • Asiaa ei ole tutkittu aikuisilla juurikaan.

Kouluikäisistä lapsista n. 3–7 prosenttia kärsii dyskalkuliasta. Heille prosentin käsitteen ymmärtäminen ja kellon lukeminen aiheuttavat hankaluuksia. Vielä 1990-luvun alkupuolella opettajatkaan eivät vielä tunteneet asiaa, mutta nykyään osataan tunnistaa merkit ja ohjata lapsi tutkimuksiin. Ongelma on tietenkin maailmanlaajuinen ja jatkuvasti tutkimuksen alla. 

Henkilö, jolla on dyskalkulia tai matemaattisia oppimisvaikeuksia, alkaakin helposti vältellä tilanteita, joissa joutuu käsittelemään numeroita.

Dyskalkulia todetaan koulussa matemaattisin testien avulla. Oppilas voidaan myös ohjata psykologin tai neuropsykologin luo.

Matematiikan oppimisvaikeuksien vaikutus ihmiseen 

Ikävä kyllä, matematiikan oppimisvaikeudet saatetaan edelleenkin kuitata huonolla “matikkapäällä”. Keskimäärin jokaisesta luokasta löytyy yksi oppilas, jolle matematiikka on erittäin vaikeaa, lisäksi löytyy 3–4 oppilasta, joille matematiikka on vaikeaa, muttei niin heikkoa, että voitaisiin diagnostisesti kuvata, että kyse on häiriöstä. 

Hyvin usein dyskalkuliasta kärsivällä lapsella on myös muita oppimishäiriöitä, kuten lukihäiriö, tarkkaavaisuushäiriö tai ADHD, ja niiden avulla myös dyskalkulia usein huomataan.

Surullista on kuitenkin se, että tukea ei ole tarpeeksi saatavilla. Tämän takia asiasta olisi hyvä puhua mahdollisimman paljon, ja auttaa vanhempia tukemaan lapsiaan oikealla tavalla. 

Lasten, joilla on dyskalkulia, on myös tärkeä ymmärtää, että he pystyvät hyvin oppimaan, kunhan saavat oikeanlaista tukea ja erilaisia apuvälineitä. He eivät ole tyhmiä vaan voivat olla samaan aikaan lahjakkaita matemaattisesti ja omata hyvät ongelmanratkaisutaidot. Kyse on vain siitä, että numerot eivät avaudu  heille samalla tavalla ja heillä muisti toimii eri tavalla. Heidän pitää nähdä, mitä ollaan laskemassa ja miksi. He haluavat usein ymmärtää kokonaisuuden ja hahmottavat asiat visuaalisesti.

Oma matikkapääni

Muistan, kun harjoittelin lukion matikan kirjoituksiin ja myös pääsykokeisiin. Siskoni mies auttoi ja opetti minua ahkerasti. Hän teki tehtäviä ja kokeita, ja avasi kuinka lasketaan mitäkin. Onnistumisen hetkiä tuli, mutta usein seuraavalla kerralla, kun käytiin asioita taas läpi, olin jo unohtanut kaiken. Se oli erittäin rasittavaa, ja myös hän totesi, ettei ole ikinä törmännyt tällaiseen.

Saatan myös tahtomattani kääntää numerot päässäni, esim. luku 97 onkin 79. Kertotaulujen oppiminen on myös ikuinen työ. Mutta usko tai älä, tykkään matikasta ja olen kehittänyt tavat oppia ja laskea asioita auki. Omilla lapsillani on myös useita apuvälineitä, joilla hahmottaa laskemista. Itse käytän ahkerasti laskinta, exceliä ja mieheni matikkapäätä. Olen myös nyt aikuisena huomannut, että muistan asioita väreinä ja kuvina. Esimerkiksi minulle olisi toiminut lapsena apuna Multimany -peli, jonka avulla hahmottaa asian visuaalisesti. 

Pitää muistaa, että matematiikan oppiminen on kaikille mahdollista, mutta häiriö on pysyvä.

Sen takia on erittäin tärkeää löytää sopiva tapa laskea ja oppia laskemaan. Ja lasta, jolle matematiikan oppiminen on vaikeaa, pitää tukea pienestä pitäen, että hän ei jäisi pahasti jälkeen, koska on vaikea saada muut kiinni jos perusasiat ovat jääneet oppimatta. Kannustaminen on ensisijaisen tärkeää ja lisäksi se, että löytää sen oman jutun missä on hyvä.

Jos lasta ei tueta oikein ja hän kokee, ettei pärjää ja on huono, on riski, että hän keskeyttää opiskelun ja jopa syrjäytyy. Osaamattomuus helposti nakertaa itsetuntoa ja lisää epävarmuutta. Siksi on niin tärkeää ottaa tämä asia vakavasti.

Kuuntele tästä Ylen podcast: Dyskalkulia vaikeuttaa muttei estä laskemaan oppimista

Matematiikan oppiminen on hauskempaa ja konkreettisempaa oikeilla välineillä ja menetelmillä. Katso tästä!

 

 

kommentit (0)

Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen niiden julkaisemista 🌟