Dyslexia · Lukihäiriö · Lukivaikeus · syys 01, 2020

Lukivaikeuden vaikutukset itsetuntoon ja minäkuvaan - erityisopettaja Virpi Räty

Virpi Räty on nurmijärveläinen kolmen lapsen äiti. Hän työskentelee Nurmijärven alakouluissa konsultoivana erityisopettajana ja lisäksi hän on Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja. Virpin sydäntä lähellä on auttaminen, kannustaminen ja kehittäminen. Virpillä on itsellään keskivaikea lukivaikeus, mikä on tehnyt hänestä suvaitsevaisemman ja hän on oppinut ymmärtämään erilaisuutta. Lukivaikeus on myös opettanut käyttämään hyväksi luovuutta sekä opettanut ratkaisukeskeisyyttä.

Virpi on kiitollinen siitä, että nykyään on tietoa tarjolla lukivaikeudesta. Samalla hän on kuitenkin turhautunut siitä, että osa oppilaista jää tuen ulkopuolelle, koska menestyvät kohtuullisesti lukivaikeudesta huolimatta. “Joskus olen jopa vihainen, koska pienillä asioilla voidaan oppimista kuitenkin helpottaa tai parantaa motivaatiota koulua kohtaan. Tällä on myös vaikutusta oppilaan itsetuntoon ja minäkuvaan, jos oppilas ei ymmärrä, miksi oppiminen on hänelle niin vaikeaa. Oppilas voi jopa pohtia, olenko minä tyhmä?” Virpi pohtii.

Koulutie

“Aikuiset tekivät minulle heti selväksi, että tämä on asia, jota voimme harjoitella eikä tämä asia tee minusta yhtään tyhmempää. Tämä on ominaisuus, joka minulla on”, Virpi kertoo.

Virpiä tuettiin, arvostettiin ja nähtiin hänen vahvuudet kotona sekä opettajat koulussa. Hän ei kokenut koskaan olevansa huonompi tai tyhmempi kuin muut. Ehkä juuri hänen sinnikkyytensä ja sosiaalinen älykkyytensä pelastivat hänet monessa tilanteessa. Virpin lukivaikeus todettiin oppikoulun ensimmäisellä luokalla. Hänen äidinkielen opettaja teki koko luokalle lukitestit ja Virpi jäi kiinni lukivaikeudestaan. Siitä alkoi Virpin kahdeksan vuotta kestänyt lukivalmennus. “Saan kiittää tätä äidinkielen opettajaa niin opetuksesta että positiivisesta minäkäsityksestä oppijana”, Virpi kertoo.

“Muistan äidinkielen opettajan sanoneen minulle, että lukivaikeuksiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Näillä mentiin lukion loppuun asti.”

Lukemisen ymmärtämisessä Virpi joutui tekemään paljon töitä ymmärtääkseen tekstin sisällön. Suurimmat haasteet ovat olleet kuitenkin kirjoittamisessa, koska sanoista puuttuivat kaksoiskonsonantit, hän kirjoitti kirjaimia väärin päin ja sekoitti n- ja m-kirjaimet. “On tärkeää, että lapsi tiedostaa minkälaisia virheitä hän tekee. Tämä auttaa omien virheiden tunnistamisessa ja niiden korjaamisessa. Virpi avaa.

Miten dysleksia näkyy nykyään Virpin arjessa?

“Joudun edelleen tarkkaan miettimään kirjoittamista, kuten yhdyssanoja. Kirjoitan myös aivan liian pitkiä lauseita sekä tekstin kirjoittaminen kestää pidempään kuin monilla muilla. Onneksi minulla ystäviä ja sukulaisia, jotka lukevat tekstejäni ja korjaavat liian pitkiä lauseita ymmärrettäviksi”, Virpi naurahtaa.

Olen oppinut erilaisia tapoja oppia

Lukivaikeuden hyvä puoli on ehdottomasti se, että oppii tunnistamaan omat vaikeudet, Sitä kautta pystyy miettimään itselle sopivat keinot oppia uusia asioita. Näin kävi myös Virpille. “Olen oppinut erilaisia tapoja oppia uusia asioista. Sinnikkyyttä on tullut harjoiteltua. Ymmärrän erilaisuutta ja erilaista oppimista sekä harjoittelun ja näkyväksi tekemisen merkityksen”. Usein lukihäiriöisten vahvuus onkin se, että he näkevät asiat eri tavalla ja ovat tottuneet tekemään töitä asioiden eteen.

ERITYISOPETTAJANA

“Jokainen on hyvä juuri sellaisena kun on. Lukivaikeus haastaa, mutta antaa myös paljon mahdollisuuksia.”

Virpi oppi erityispedagokiikan opinnoissaan, että lukivaikeuksisilla voi olla ominaisuuksia, joita ei kaikilta löydy, johtuen aivojen reitityksistä. Hän kehottaakin jokaista lukihäiriöistä käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa ja keskustelemaan opettajan tai erityisopettajan kanssa, mitkä voisivat olla juuri hänelle sopivat oppimisen tavat tai välineet oppia.

Erilaisia oppimisen tyylejä kannattaa siis kokeilla ja niihin tutustua. Virpi ei ole kokenut, että lukivaikeus olisi rajoittanut hänen elämäänsä. Hänen on vain pitänyt harjoitella tiettyjä asioita enemmän ja kehitellyt itselleen sopivia tapoja oppia. Toisaalta joissakin asioissa hän on omasta mielestä päässyt helpommalla.

Suhtautuminen lukivaikeuteen on muuttunut

Tänään lukivaikeudesta puhutaan enemmän ja siihen on mahdollista saada hyvää tukea. Opettajat ovat tietoisempia lukivaikeudesta ja pystyvät paremmin tukemaan oppilaita. Myös apuvälineitä on paremmin käytössä.

Miten tänä päivänä huomioidaan lapset, joilla on lukivaikeus?

Virpin mielestäni lukivaikeuden kanssa kamppailevat lapset huomioidaan hyvin vaihtelevasti, riippuen oppilaasta itsestään, kunnasta, koulusta ja opettajasta, erityisopettajan resursseista sekä vanhemmista. Tähän vaikuttaa siis monet asiat. “Toivoisin, että lieväkin lukivaikeudet huomioitaisiin jo varhaisessa vaiheessa, ettei kenenkään koulumotivaatio laske sen takia”, Virpi sanoo.

Miten lapsia pitäisi auttaa?

“Matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa. Jo esiopetuksessa pitäisi huomioida eskarilaiset, joiden on esim. vaikea oppia kirjaimia, ymmärtää ohjeita tai eivät hahmota asioita. Nurmijärvellä keskitetyissä eskareissa harjoitellaan asioita eri tavoilla (näkemällä, kuulemalla ja tekemällä), mikä tukee mielestäni hyvin lukivaikeutta omaavia lapsia. Positiivinen suhtautuminen lukemiseen helpottaa tulevaisuudessa lukemista ja sen oppimista. Yleisesti koulussa olisi hyvä ennakoida asioista ja puuttua varhain asioihin.”

Miten vanhemmat voivat auttaa?

“Lukivaikeuksinen lapsi yleensä joutuu ja kannattaa harjoitella kirjoittamista ja lukemista keskivertoa enemmän varsinkin koulupolun alussa. Tähän kannattaa vanhempien varata aikaa tukemiseen ja yhdessä tekemiseen. Itse suosittelen lapsille lukemista pienestä pitäen. Näin sanavarasto kasvaa sekä tekstinymmärtäminen. Positiivinen suhtautuminen lukemiseen omalta osalta edesauttaa lukemaan oppimista. Vanhempien olisi hyvä tukea lapsen itsetuntoa ja minäpystyvyyttä. Kehutaan jo yrittämistä ja huomioidaan lapsen vahvuudet. Maltetaan odottaa rauhassa vastauksia tai lukemista sekä erilaisten kehitysvaiheiden yksilöllistä kypsymistä.”